No niin, tässä olisi nyt sitten uudistunut vuodatus.net koko komeudessaan. Muutaman viikon käyttökatkoksen aikana on tehty tämä kaikki hienous. Kylläpä tähänkin varmaan vielä tottuu.

Ehkäpä alan jälleen keksiä jotain kirjoituksen tynkää tänne lähipäivinä, tänään ei ole oikeastaan mitään jännää kerrottavaa. No, ehkä voisin tähän jättää neljä pientä muistoa Kööpenhaminasta:

Kaupungin kuvatuin näköala, joten pitihän minunkin hieman turistina olla. Kuvassa Nyhavn, joka oli tähän aikaan talvesta melko hiljainen satama-alue. Ilmeisesti kesällä kuitenkin täynnä terasseja, baareja ja ihmisvilinää.

Kööpenhaminan tunnetuin nähtävyys on kaiketi Pieni Merenneito-patsas. En ole koskaan ollut mikään patsas-ihminen, niin en sitten jaksanut kävellä ottamaan kuvaa kyseisestä metallimöhkäleestä kaupungin pohjoisnurkille. Sen sijaan ikuistin tämän toisenlaisen merenneidon, joka tuli minua tervehtimään ihmetellessäni maisemia.

Tässä varsinainen turistikuva; löytyy patsasta, katedraalia ja karvalakkimiesten tarkoin vartioimaa taloa. Jossain noista tylsemmän näköisistä taloista - joita on yhteensä neljä identtistä - asustaa Tanskan kruununprinssi perheineen. Amalienborgin aukio tämä oli nimeltään ja minulla alkoi olla jo sormet kohmeessa tuossa parin asteen pakkasessa.

Tässä vielä kuva mummosta, joka hiihtää kohti linnaa. Valtavan kokoinen puistoalue avautui aivan ydinkeskustassa ja luulen, että se on kovin kaunista aluetta kesäaikaan. Nyt siellä oli vain lehdettömiä puskia ja puita, tuo hiihtävä mummo ja paljon lunta.

Huikea reissu se kyllä oli. Siihen sisältyi ihmettelyä, vatsaperhosia, lukemattomia onnentunteita, oivalluksia, pölähtämisiä erikoisiin paikkoihin, mietiskelyä, huomattava määrä unta sekä käsittämättömän paljon kylpyvaahtoa.