Minulla taitaa olla lukemiskausi käynnissä pitkästä aikaa, kirjoittaminen tuntuu juuri nyt toisarvoiselta hommalta. Olen kyllä melkoinen putkiaivo, kun pystyn kohdistamaan intoni vain yhteen asiaan kerrallaan. Musiikki, kirjallisuus ja elokuvat vievät vuorotellen lähes kaiken yksinoloaikani. Valitettavasti en osaa harrastaa niitä kaikkia yhtäaikaa. Nyt olen lukenut kolme kirjaa viimeisen viikon aikana, sen lisäksi en ole juuri muuta tehnyt kuin perusasiat, eli käynyt töissä (paljon), nukkunut (vähän) ja lenkittänyt koiraa (omantunnon mukaan päivästä riippuen paljon tai vähän). Pakollisten asioiden jälkeen olen vaan äkkiä tökännyt silmälasit hyvään asentoon ja nenän kiinni kirjaan.

Silloin kun minulla on musiikkikausi, vietän tunteja ja taas tunteja netissä lukemassa kaikkia alan julkaisuja sekä kuuntelen jatkuvasti musiikkia, aamusta yömyöhään.

Elokuvakaudella katselen helposti kolmekin leffaa päivässä.

Lisäksi minulla on kausia, jolloin olen erityisen kiinnostunut omasta rakkaasta alastani, eli tietenkin ravintola-alasta. Tuollaisia ajanjaksoja varten minulla on upea, 800-sivuinen alkoholijuomien opus yöpöydällä. Silloin pyörin myös paljon netissä liittyen baarimestarisivustoihin ja teen vielä hieman enemmän töitä kuin normaalisti.

Nämä kaudet kestävät yleensä muutaman viikon kerrallaan. Ei niissä sinänsä mitään pahaa ole, mutta kun tekee muutenkin jatkuvasti ylitöitä ja sen lisäksi tuntikausiksi koukuttuu johonkin harrastukseen joka ikinen päivä, alkaa se näkyä jossain vaiheessa mustina, roikkuvina silmänalusina. En tajua kuinka aikuinen ihminen voisi opettaa itselleen sanan "kohtuus". Taidanpa mennä pohtimaan asiaa kirjan äärelle.

P.S. Ihanaa syksyä kaikille! Syksy on ihmisen elämän parasta aikaa.