On se kuulkaa niin jännä tämä työnarkomaanin ajatusmaailma. En muista olenko kertonut, että minulla on nyt vuoden määräaikainen työsuhde Sokotelille, Ilveksen Amarilloon siis lähinnä. Sain uuden työvuorolistan käsiini tänään ja ihan innoissani sitten tuijottelin sitä. Minulla on melkoisen hyvin nykyään työtunteja, lähes täydet tunnit ravintola-alan tes:n mukaan. Se on huimasti enemmän siis kuin vaikkapa edellisessä työpaikassani eräässä Tamperelaisessa yöravintolassa. (Siellä minua pidättelikin nähtävästi kolme vuotta jotkut ihan muut syyt kuin työtunnit, koska olin jatkuvissa rahavaikeuksissa tuolloin.) Luonnollisestikin minusta alkoi heti uunituoretta listaa katsellessani tuntua, että töitä ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi. Kolmen viikon työvuorolistaanhan mahtuu useita vapaapaiviä, eivätkä kaikki vuorot ole edes kovin pitkiä.

Tässä välissä täytynee mainita, että olen yrittänyt viime aikoina ottaa itseäni niskasta kiinni ja päättänyt siis tehdä VAIN ja ainoastaan ne vuorot, jotka listoihin on minulle laitettu. Tämä siksi, että minulla on hyvin rankka kesä takana ja ehkä lähes yhtä rankka pikkujoulukausi tulossa. Tiedän tunteja olevan riittävästi, että selviän vuokrasta ja saan ostettua ruokaa. Joka ikinen päivä - siis ihan joka päivä - käyn kuitenkin keskustelua itseni kanssa tästä aiheesta, kun sisäinen ääneni valittaa töiden vähyydestä.

No mitä tein ensimmäisenä kun tulin uuden listan kanssa kotiin töistä; avasin koneen ja Opteamin sivut. Ihan älytön määrä täyttämättömiä työvuoroja oli siellä! Päässäni vain suhisi kun laskin, että saisin valittua sieltä pelkästään jo ensi viikolle lähes sadan tunnin edestä erilaisia työvuoroja ympäri kaupunkia. Jokin pieni järjen ääni kuitenkin väitti, että 400 työtuntia kuukaudessa voisi olla liikaa jopa minulle ja näin ollen saattaisi tapahtua ennenaikainen menehtyminen. Oli pakko vain äkkiä sulkea koko netti ja toivoa, että unohtaisin salasanani Opteamin sivuille.

On tämä kyllä melko humoristista mielestäni. En taida olla ihan järjissäni. Mutta pieni hulluushan on kiva persoonallinen piirre ihmisessä, vai mitä?