Minulla on ollut nettiongelmia muutaman päivän ajan. Olen koittanut pariin otteeseen kirjoittaa tänne, mutta teksti on aina kadonnut, kun netti on pätkinyt. Todella ärsyttävää, hermostuttavaa ja kiristävää kun tunnin tai parin työ haihtuu sekunnissa! Mutta en nyt halua puhua siitä vaan jostain ihan muusta.

Kuukauden kuluttua on sitten se loppuvuoden kohokohta, johon valmistaudutaan huomattavasti huolellisemmin kuin mihinkään muuhun juhlaan koko vuonna. Joulun kuuluu olla täydellinen; ruoat, lahjat, valot ja tuoksut tulee olla kohdallaan, jotta juhla on onnistunut. Lunta täytyisi olla metrikaupalla ja mieluiten saisi sataa suuria lumihiutaleita hitaasti maahan koko joulun ajan. Joulusauna kuuluu myös tärkeisiin perinteisiin, jota ilman aatto ei tunnu täydelliseltä.

 Sen jälkeen kun olen siirtynyt työelämään, on ollut todella harvinaista jos olen päässyt kotiin viettämään joulua. Minulla on saattanut kyllä olla aatto vapaa, mutta yhden vapaapäivän aikana ei ehdi matkustaa kotiin ja takaisin, varsinkaan kun junat eivät kulje. Tällöin olen yleensä tarjoutunut menemään töihin ja päästänyt samalla jonkun työkaverin joulunviettoon, jolla on omia lapsia. Lasten juhlahan joulu erityisesti on ja he varmasti pitävät sitä tärkeänä, jos kumpikin vanhempi on tuolloin kotona. Viettäessäni joulunaikaa yksin kotonani tai töissä olen kuitenkin ollut aina salaa hieman surumielinen. Jotain taikaa siinä juhlassa todellakin on, koska se on pistänyt minut joka vuosi miettimään, että mikä siinä joulussa mahtaa olla se tärkein asia josta koen jääväni paitsi. Ovatko ne valot, jotka hohtavat talojen ikkunasta pimeällä talvitiellä? Onko se herkkuja notkuva joulupöytä vai kenties joululaulut? Onko se yhteinen aika perheen kanssa? Onko se laiskottelu jota saa harrastaa, koska äiti on tehnyt kaiken valmiiksi? Onko se piparien tuoksu? Mikä tekee joulun tunnelman, josta kylillä puhutaan? En todellakaan osaa vastata tähän. Ehkä se on näiden kaikkien asioiden summa. Jouluun liittyvät niin vahvat perinteet jokaisen omassa kodissa, että jokainen varmasti muistaa lapsuuden joulut, joiden perään haikaillaan vielä vuosienkin jälkeen. Mutta onko niin, että minun täytyy nykyiseen asuntooni ostaa kasoittain jouluvaloja, tehdä pipareita ja tuoda kuusi sisälle, että löydän joulun tunnelman? Olenko tosiaankin niin materialisti? Ehkä tämän asian voisi ratkaista jotain muuta tietä kuin kuluttamalla rahansa. Ehkäpä tänä vuonna löydän jo vastauksen mietteisiini ja teen sydämeeni joulun.