Koivutyttö, tuohitukka
herkkä kaihomieli
Yksin mättäällä istuskelee
katse maahan luotuna
Toivoo toista rinnallensa
elämänkumppania ikuista.
Ei sillä ole onni myötä
vaik` täysin oisi vaimoaines.
Tuo rakkauden hylkäämä raukka.

Tammityttö, tumma neito
vahva, hymyhuuli
Yksin kadulla vaeltelee
leuka pystyyn nostettuna.
Rikkoi valat, sydämet
ei tottunut kodin kahleisiin.
Sillä olis` ollut onni myötä
mut` ei hän ollut vaimoaines.
Tuo rakkauden hylkäävä raukka.

Neidot eri puista vuolletut
mut`juurista toisiinsa sidotut.


Runo rakkaimmalle ystävälleni. Uskaltaudun sen nyt julkaisemaan vaikkei minusta ole runoilijaksi.